Monen golfarin kokemusperäinen uskomus harrastuksensa hyvää tekevistä vaikutuksista on saanut tieteellistä pohjaa. Arvovaltainen lääketieteellinen julkaisu The American Journal of Medicine julkaisi elokuussa suomalaisen tutkijaryhmän tutkimuksen golfin terveyshyödyistä
”UKK-instituutissa tehty tutkimus kertoo suositulla pelimuodolla olevan monia myönteisiä vaikutuksia keski-ikäisten miesten terveyteen. Koska pelikausi Suomessa kestää vain viisi kuukautta, eivät kesän mittaan kohentunut kunto ja saavutetut terveysvaikutukset kuitenkaan kestä talven yli kevääseen ilman säännöllistä liikuntaa ympäri vuoden.
Tutkimuksen seurauksena UKK-instituutti ja Suomen Golfliitto ovatkin aloittaneet oman kuntogolf-ohjelman pitääkseen suomalaiset golfarit liikkeessä myös pelikauden ulkopuolella.
Paljon julkisuutta saaneen tutkimuksen koehenkilöiksi valittiin satunnaisesti 55 iältään 48 – 64 -vuotiasta miestä, jotka pelasivat kesällä aktiivisesti golfia, mutta eivät talvella olleet harrastaneet liikuntaa. Verrokkiryhmään valittiin yhtä monta samanikäistä ja -kuntoista liikuntaa harrastamatonta miestä. Golf-ryhmä pelasi toukokuusta syyskuuhun kahdesta kolmeen kierrosta golfia viikossa, ja tutkimusjoukolle tehtiin perinpohjaiset mittaukset sekä ennen, aikana että jälkeen tutkimusajanjakson.
Pelaajan todettiin kävelevän kierroksen aikana keskimäärin 8,2 kilometriä ja kuluttavan energiaa 1759 kilokaloria. Syke pelin aikana oli keskimäärin 104, mikä vastaa 60 prosenttia koehenkilöiden maksimisykkeestä – eli nykyistä terveysliikunnan suositustasoa.
Myönteisiä muutoksia kehon koostumuksessa
Tutkimus osoitti säännöllisen golfinpeluun saavan aikaan myönteisiä muutoksia kehonkoostumuksessa. Erot kehon koostumuksen muutoksissa viiden tutkimuskuukauden aikana olivat johdonmukaisesti golfareiden eduksi. Esimerkiksi golfareiden vyötärön ja olkavarren rasvapoimut ohenivat lähes kymmeneksen. Heidän kestävyytensä parani ja keskimääräinen syke laski viisi lyöntiä minuutissa. Pelaajan elimistö tarvitsi aiempaa vähemmän happea tavanomaisessa arkisessa rasituksessa eikä siten väsynyt yhtä helposti kuin liikuntaa harrastamattomalla.
Vaikutukset verenpaineeseen ja veren rasvakoostumukseen havaittiin niinikään golfareilla myönteisiksi. Hyvä HDL- kolesteroli lisääntyi viisi prosenttia ja huono eli LDL väheni melkein saman verran. Selän lihaskestävyys parani merkitsevästi.
Tutkijat arvelevat, että Suomen golf-kauden lyhyyden takia tulokset saattavat jopa vähätellä pelin myönteisiä vaikutuksia keski-ikäisten miesharrastajien kuntoon ja terveyteen.
Harjoituksen määrä tehoa tärkeämpää
Tulokset käyvät hyvin yksiin muiden viimeaikaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan suurimmat terveyshyödyt saavutetaan silloin, kun suhteellisen vähän liikuntaa harrastaneet aktivoituvat liikkumaan hieman entistä enemmän. Harjoitusteholtaan matalaa tai kohtuullista golfia voi harrastaa säännöllisesti ja se täyttää mainiosti terveyttä edistävän liikunnan ehdot.
Harjoituksena säännöllinen golfinpeluu riitti parantamaan terveiden mutta liikuntaa harrastamattomien keski-ikäisten miesten aerobista kestävyyttä ja kolesteroliarvoja. Aerobisen suorituskunnon kohentamiseen olisi kuitenkin tarvittu ankarampaa harjoitusta.
Tutkijat ovat kuitenkin panneet merkille, että kestävyyden koheneminen on monille tavoiteltavampaa, eli ettei ihan pienestä väsähdä, hengästy tai saa lihaksiaan kipeiksi ja sydäntä epämiellyttävästi hakkaamaan. Harjoituksen määrä merkitseekin enemmän kuin harjoituksen teho.
Tässä tutkimuksessa golfin puolesta puhui myös pelaamisen ilmeinen turvallisuus. Golf on keski-ikäiselle miehelle käytännöllisesti katsoen riskitöntä. Tuhatta pelituntia kohden todettiin vain 0,3 loukkaantumista, kun vastaava luku esimerkiksi jalkapallossa on 4 ja lentopallossa, sulkapallossa ja tenniksessäkin 3.
Kuntogolfilla hyvää oloa ja parempaa peliä
Niin mainio peli terveyden kannalta kuin golf onkin, ei viiden kuukauden pelikausi riitä tuomaan pysyvää etua harrastajille. Tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että kesällä aktiivisesti pelanneen tutkimusryhmän ja liikunnallisesti passiivisen vertailuryhmän fyysistä kuntoa kuvaavat arvot olivat tutkimuksen lähtötilanteessa eli keväällä kovin samanlaiset. Kesän mittaan kohentunut kunto ja saavutetut terveysvaikutukset eivät siis kestä talven yli kevääseen ilman säännöllistä liikuntaa myös näiden seitsemän kuukauden aikana.
Tutkimuksen seurauksena UKK-instituutti ja Suomen Golfliitto ovatkin aloittaneet oman kuntogolf-ohjelman pitääkseen suomalaiset golfarit liikkeessä myös pelikauden ulkopuolella. Jo 59 seurassa sovellettavaan kunto-ohjelmaan osallistumista perustellaan hyvin syin: Läpi vuoden kuntoileva ja liikkuva 60-vuotias voi olla terveydeltään ja taidoiltaan 40-vuotiaan veroinen.
Kuntogolfari siis paitsi voi hyvin, myös pelaa paremmin.”
Kyseinen artikkeli on otettu Liikunnan Ja Urheilun Maailma – sivustolta ja sen on kirjoittanut Tiinu Wuolio
Lisätietoja:
Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti, Jari Parkkari, puh. (03) 282 9111, jari.parkkari@uta.fi
Suomen Golfliitto, Osmo Saarinen, puh. (09) 3481 2244
The American Journal of Medicine, vol. 109 no. 2, August 2000, ss. 102-108. ”A Controlled Trial of the Health Benefits of Regular Walking on a Golf Course”